Synttarit ja uusivuosi menivat sen suurempia juhlimatta. Olemme olleet R:n kanssa vatsataudissa, ja nyt se taitaa olla menossa Jiille. Tama Don Det on kylla loistava saari, kenellakaan ei ole kiire mihinkaan. Suuria juhlia hamuaville tama ei ole mikaan unelmalomakohde, pimean tultua saari hiljenee huomattavasti ja yhdeksan jalkeen elamaa on enaa hyvin vahan jaljella. Taysin zombie-saari, niinkuin joku meille valaytti. Uusivuosi oli pieni poikkeus tosin, psykedeelinen konemusiikki soi generaattorin pyorittamilla poppivehkeilla.
Taalla saarella ei siis ole sahkoverkkoa ollenkaan, vaan ravintolat ja guesthouset laittavat generaattorit paalle muutamaksi tunniksi pimean tultua. Tamakin nettikahvila pyorii kokoajan generaattoreiden varassa. Riippumattoilu on taalla parasta aktiviteettia. Ja syominen tietenkin. Tosin mahatauti rajoittaa sita harrastusta kummasti.
Tamanhetkisen yosijamme hinta on noin 40 eurosenttia per mies. Ei taalla edes saa rahaa kulumaan mitenkaan vaikka kuinka yrittaisi, paitsi ehka juopottelemalla saisi. Ruoka ei ole taalla ollenkaan niin mausteista kuin muualla Laosissa, johtuen ehkapa siita etta taalla on paljon enemman turisteja kuin missaan muualla missa olemme kayneet. Kummallista etta koko saari on taysin turistisoitunut mutta silti viihtyisa ja rentouttava.
Nyt hieman ruoka-asiaa Laosista:
Banana Pancake on katukeittiossa valmistettu hieman erilainen pannukakku, joka tehdaan todella venyvasta taikinasta, joka on valmiiksi sopivan kokoisina palasina. Taikinapalasta pyoritellaan pitsamainen pyorea levy, joka paistetaan muurinpohjalettumaisella pannulla. Pannulle lisataan runsaasti oljya ja voita koko ajan. Taikinan paalle rikotaan heti kananmuna, ja sitten siihen laitetaan pilkotut banaanit ja se taitellaan kasaan. Sitten kakku jatetaan paistumaan levyn reunalle jotta banaanit muhistuvat hyvin. Kun pannukakku on paistunut, pannukakkumies laittaa pannukakun paalle condensed milkkia, eli makeutettua ja tiivistettya hieman erikoista maitoa, ja se on valmis syotavaksi pitkan hammastikun kanssa. Todella hyvaa.
Sticky Rice on laolainen perinteinen kasinsyotava riisi, joka tulee aina tietynlaisessa korimaisessa astiassa. Nimensa se on saanut sen rakenteesta, joka on hyvinkin sticky. Sita otetaan korista sopivan kokoinen kimpale, ja kimpaleesta pyoritellaan kadessa pallo. Riisipallo kastetaan kastikkeeseen ja heitetaan suuhun. Ylivoimaisesti katevin tapa syoda riisia ikina.
Papaijasalaatti on myos hyvin yleinen ruoka taalla pain, vaikkakin se taitaa alunperin olla kotoisin Thaimaasta. Papaijasalaatin ytimena toimii suikaloitu papaija-hedelma, chilipippurit, lime ja kalakastike. Ainekset murskataan huhmareessa ja tarjoillaan sellaisenaan, mitaan ei paisteta tai kokata. Papaijasalaatille ominaista on _hyvin_ runsas tulisuus. Otimme Lakxaossa torilta salaatin, ja salaatintekija oli laittamassa joukkoon kuutta kokonaista chilipippuria. Naytin naiselle etta laittaa vain yhden. Han repesi nauramaan, mutta laittoi kuitenkin vain yhden pippurin. En pystynyt syomaan koko salaattia ollenkaan, se oli liian tulista. Nikot kykenivat syomaan salaattia hyvin, mutta minulle se oli aivan liian tulista. Ja nainen oli laittamassa salaattiin kuutta pippuria!
Laolainen kahvi on myos todella hyvaa. Tulee mieleen Suomessa keitetty todella hyva ja vahva espresso, jossa on haivahdys kaakaota joukossa. Siihen lisataan samaa condensed milkkia kuin banaanipannukakkuihin. Suunnitelmissamme onkin tuoda tata maitoa Suomeen ja yrittaa tehda oma versio Laokahvista kotona.
Tallaista talla kertaa. Lahdemme Jiin kanssa takaisin Bangkokiin luultavasti 6.-7. paiva, ja R jatkaa samoihin aikoihin matkaa Kambodzaan pain. Ainakin nykyisten suunnitelmien mukaan.
Leppoisaa vuoden alkua,
Antti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Heippa. En olekkaan vähään aikaan käyny lukees näit teijän kirjotuksii. Kateus teitä kohtaan ja matkakuume senkun yltyy kun näitä lueskelee. Mariakin on lähössä kaheks viikoks Kuubaan. Uusivuosi meni selvinpäin marian kanssa vatsataudista toipuessa ja joulu rauhallisesti perheen parissa. Vietetäänkö Laosissa muuten joulua laisinkaan, vai onko se siellä päivä muiden joukossa? Entä uusivuosi ammutaanko siellä raketteja, sulatellaanko tinaa tms? Kuullostaa hyvältä tuo riippumatossa loikoilu, varsinkin nyt, kun saatiin tänne Suomeen ekat kunnon pakkaset. 17 astetta näyttää mittari tänään ja eilen uudenvuoden päivänä oli 10 astetta. Mikäs päivä Antti tulet Suomeen? Voitas sit vaik porukalla istua iltaa ja kuunnella sun matkatarinaa(lue: juoda viiniä). Nyt täytyy alkaa opiskella sillä arki ja koulun alku painaa jo päälle ja on vähän hommia rästissä. Leppoisia päiviä koko porukalle t:tommi ja maria
ps:pistin tän kommentin jo tonne aikasempaan kirjotukseen mut lykkäsin sen viel tähän jos vaik ette huomaa sieltä kattella...
Heipa hei,
Yhdestoista paiva kone laskeutuu Helsinkiin ja koulu alkaa heti seuraavana paivana. En tieda yhtaan etta koska ehditaan istumaan iltaa, mutta kait se jossain valissa onnistuu.
Lakxaon kylasaunan pitaja kertoi meille juhlineensa joulua aina pienena. Han oli 62-vuotias. Eli kylla taalla joulu ainakin tunnetaan, mutta emme nahneet mitaan kummempia koristuksia tai muutakaan. Jouluaaton vietimme siella kylasaunalla ja siella ihmiset joivat viskia (paremminkin pontikkaa) ja soivat hyvin. En tieda kyllakaan etta oliko kyseessa joulun juhlistaminen vai tavallinen ilta.
Uuttavuotta paikalliset juhlivat oman kalenterinsa mukaan, eivat lansimaalaisten. Turisteille oli tosin jarjestetty pippalot taalla turistirysassa, ja kai jotkut paikallisetkin sita ihan kotonaankin juhlivat.
Olen Suomessa viikon paasta, ja Nikot ovat reilu kuukauden. Matkan loppu alkaa haamottaa.
Toi on kyl ihme juttu noi mausteiden käyttö ei niin känsimaistuneissa maissa. Luulis et siinä turtuu makuaisti lopullisesti, mut kai se on sitten niin että se vaikuttaa vaan sen tulisuuden maistamiseen, ja onhan vahvat mausteet säilymisen kannalta pakollisia kai, en tiiä. Onko se niin että vahvat pippurit vähentää pilaantumista niin kuin vahva suolauskin? Tietääkö J? Ite olen ainakin huomannu et chili ei pilaannu yhtähelposti kuin paparika, jos se unohtuu käyttämättä jääkaappiin. Siitä saa kuivattua chiliä! Kaipa ne örmötit vältää kaikenlaisia vahvoja pitoisuuksia. Nyt rupes tekee entistä enemän mieli banaanipannarii! Toi sticky rice onkin tuttu jostakin yhteydestä. Olisko sitä jossain suomessakin saatavilla. Sain muuten Niinalta synttärilahjaksi Bialetti mokka, eli espresson alkeismuoto, keittimen. Hyvää kahvii tulee, vaik alus vähän kiterää, nyt jo pehmeämpi maku. Tai ehkä olen vain tottunut ja kuvittelen... Se on vaan turhan iso muuta kuin vieraskahvejakin varten. Ihmettelen kyl kun siihen kahvin annostelusiivilään ei ole vaihtokokoja. Olis kätevää. Taidan ostaa rinnalle sellasen pienemmän kahdenkupin keittimen. Sitten olis vieraskäyntejä varten oma pannu ja omaa käyttöä varten omansa.
Condensed milk=pilaantunut maito:)
Terv. eero
Condensed milk = tiivistetty maito.
Sticky ricea saattaa hyvinkin saada myos Turun marketeista, kayppa tiedustelemassa jos vain viitsit. Odotan innolla uuden keittimen kahveja. :p
Chili ei ole yhta merkittava sailyvyyden pidentaja kuin suola mutta silla pitaisi olla joitain antiseptisia ominaisuuksia.
Chili on hiukan samankaltainen mauste kuin suola siinamielessa et jos se puuttuu ruuasta (nyt ku siihen alkaa tottua) ni tuntuu et koko ruoka on muutenkin mautonta, joten muut maut tuntuu tulevan esiin paremmin chilin avulla eika siis peity siihen. Sii phan donilla olimme Niksun kanssa hiukan myrtseja ku ruuasta oli joku vieny kaikki mausteet mausteet. prkl!
Tuohan sitä Laokahvia tänne sitte maistiaisiksi ;)
Lähetä kommentti